Käärin maton rullalle ja paiskon sen
pihalle puistellakseni myöhemmin,
pestäkseni lattiat. Mietin kristinuskon ja buddhalaisuuden
eroja ja yhtäläisyyksiä. Millaista olisi elää tietämättä
synnistä mitään? Miksi juuri mietiskely koetaan pahana?
Täältä ne lähtivät viidakkoihin, käännytystyöhön.
Minun mieltäni ei käännytä mikään.
Kohta katson millainen on täydellinen nainen: tietysti
hänellä on märkä pusero ja pitkät hiukset?
Täydellisistä miehistä ei ole paljon filmejä!
siihen ei miesohjaajien mielikuvitus yllä.
I roll up the rug, tossing it
outside to give a good shake later
when I wash the floors. I think about Christianity and Buddhism’s
differences and similarities. What would it be like living with no
knowledge of sin? Why has it been meditation people see as bad?
From there it was a short step to heading off to proselytize in the jungles.
Nothing can change my mind.
I am about to see what a perfect woman is like.
Naturally, she has a wet sweater and long hair, no?
There are not many movies about perfect men.
They are too hard for male directors to imagine.
Source: Arja Tiainen, Jokainen yksinään paperin äärellä (Porvoo–Helsinki–Juva: WSOY, 1989), p. 63. Photo and translation by Living in FIN
Living in FIN 