Koko ilta sinun-täysi
(kun mökki hämärtyi ja ikkuna lahdelle
oli elävä taulu, kesäkuunyö),
oikaisen metsän läpi, sormien lomasta valuu
muistia, vanhaa laulua, kivimurskaa, en saa keuhkoihin
kylliksi ilmaa, siipisulkia, kaikki hipoo,
en saa kiinni
* * * * *
The whole evening is youful.
(The cottage blurred, the window overlooking the bay
was a tableau vivant, a June night.)
I take a shortcut through the woods: memories, an old song, rubble
slip through the holiday’s fingers. I cannot get enough
air, wing feathers in my lungs. Everything converges.
I won’t be trapped.
Source: Johanna Venho, Postia Saturnukseen (Porvoo–Helsinki–Juva: WSOY, 1998), p. 40. Photo and translation by Living in FIN
Living in FIN 