Eeva Kilpi: Now I Am Old

28.5.2002 KLO 24
Nuorena minua autettiin enemmän. Nyt kun olen vanha, minua ei auta kukaan. Rahasta on apua, mutta se ei ole ihminen. Eikä se ole voimaa. Se on vain tietynlaista valtaa. Ja helppoutta sillä voi kyllä ostaa.

12:00 a.m., May 28, 2002
When I was young I got more help. No one helps now I am old. Money helps but it is not a person nor is it power. It is only a kind of authority. And you can, indeed, buy an amount of ease with it.

12.6.2002 KLO 7.45
Minä yritän opetella tätä vanhuutta. Minun pitäisi olla vanha, kaikki odottavat minulta sitä, mutta silti minun on tehtävä kaikki itse, hoidettava asiat, tehtävä päätöksiä, jaksettava toteuttaa ne, oltava oma palveluskuntani, emännöitävä, jos haluan tavata jälkeläisiäni, läheisiäni. Muutenhan minä en siedä ihmisiä ympärilläni. Pitäisi osata olla vanha ja silti jaksaa kuin nuori.

7:45 a.m., June 12, 2002
I am trying to get the hang of old age. I am supposed to be old, everyone expects this from me. I still have to do everything myself, though. I have to take care of things, make decisions, and manage to carry them out. I have to be my own staff and hostess if I want to see my offspring and intimates. Otherwise, I cannot stand having people around me. I should have the knack of being old while still feeling like a young person.

29.6.2002 KLO 22.55
Pitää olla valmis siihen, että kuolee äkkiä, mutta myös siihen, että kuolee hiutuen.

10:55 p.m., June 29, 2002
You have to be ready to die suddenly but you also have to be ready to languish to death.

Source: Eeva Kilpa, Sininen muistikirja (Helsinki: WSOY, 2019), pp. 7, 9, 15. Translation and photo by Living in FIN