Jorma Etto, “Life Is”

clouds over the vuoksi

elämä on
niin suurena niin tavoittamattomana
oli elämä edessäsi
ja sinä sanoit itsellesi
ennen kuin kaiken jätät
kaiken myös ymmärrät

nyt
kun käännyt katsomaan taaksesi
kun uskallat sen tehdä
näet elämän
yhtä suurena yhtä tavoittamattomana
ja poikasi näet
seisovan hautakivesi äärellä
pitäen kädestä jotakin konttorityttöä
(hautausmaan rauhassa heilläkin
on tilaisuus olla oma itsensä)
ja kuulet poikasi kuiskaavan
hänen suloiseen pikku korvaansa
salaisuuden jota sinä et ymmärtänyt
elämä on
(niin hän kuiskaa
ja hän tietää)
elämä on

life is
life confronted you
so great so unattainable
and you said to yourself
before you left it all
you would understand it all, too

now
when you’ve turned to look back
when you dare to do it
you see life
just as great just as unattainable
and you see your son
standing before your tombstone
holding the hand of some office girl
(in the cemetery’s calm they have
a chance to be themselves)
and you hear your son whispering
into her sweet little ear
the secret you didn’t understand
life is
(so he whispers
and he knows)
life is

Source: Jorma Etto, Suomalainen ja muut vaalitut (Oulu: Pohjoinen, 1985), p. 5. Photo and translation by Thomas H. Campbell

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s