Äidinkielen tunnilla luetaan AI, YÖ, UI.
Ei siitä viisaaksi tule, mutta valitettavasti ei hulluksikaan.
Luistinradan takana on tilaa tapella.
Niitä kiusataan, jotka uskovat liikaa
sekä Mari-Orvokkia.
Näkinkenkärintainen tyttö kutsuu jäälle paritanssiin.
Tirsk tirsk sahaamme samaan suuntaan piirin poikki.
Äidinkielen tunnilla käännetään sivu.
OI EI, AL-LI, EI VOI.
Koulun jälkeen kävelemme pakkasessa kanalaan,
kuljetamme kananmunan huopien välissä patjan alle
ja sidomme viiden villahuivin sisään.
Jonain päivänä tapahtuu: kuori kopsahtaa rikki
ja linnunpoika rääkäisee ensimmäisen kerran.
§§§§§
In Finnish class, we read ouch, night, swim.
It won’t make you smart, but unfortunately it won’t make you crazy.
There’s a place for fighting behind the skating rink.
They bully Mari-Orvokki
and the ones who believe too much.
A seashell-chested girl invites me on the ice for a pairs dance.
Giggle, giggle, we saw across the circle in the same direction.
We translate a page in Finnish class.
Oh no, oldsquaw, cannot.
After school, we walk to the henhouse in the cold.
We carry an egg between blankets and put it under a mattress
wrapping it in five wool scarves.
Someday it will happen: the shell smashed to smithereens,
the chick will let loose its first squawk.
—Vilja-Tuulia Huotarinen, Sakset kädessä ei saa juosta (WSOY, 2004), p. 41. Translation and photo by Living in FIN
