Tässä on maailman, tässä sen reuna.
Pilvien nyrkit, kallonvalkoinen valo.
Sen nauru. Painovoimattomien lokkien nokista
niiden kirkaistessa,
kivien pinnoilta, missä aika raastaa näkyvää hiljaisuutta.
Tässä kuiskauksessa jos se on ainoaa vapautta.
******
This is the world, this is its edge.
Clouds likes fists, light white as a skull.
Its laugh. From the beaks of weightless gulls
When they shriek.
From the surfaces of rocks, where time grates a conspicuous silence.
In this whisper if it is the only freedom.
—Jouni Inkala, Tässä sen reuna (WSOY, 1992)
Translation and photograph by Living in FIN
