Taksinkuljettaja voidaan ampua
illallispöytään kenenkään hätkähtämättä,
mutta jos hänet ammutaan autoonsa,
ruumis muuttaa heti luonnettaan,
lehdet paljastavat itseään,
ajattelen monia eri ajatuksia,
kala,
kun sille kiskaistaan koukku leukaan,
pysyy mykkänä,
enkä minäkään suostu itkemään kenenkään nähden,
silmäni vain vettyvät
jostain joutavasta.
The taxi driver can be gunned down
at the dinner table without startling anyone,
but if he is shot in his car,
the corpse immediately alters its nature,
the papers give themselves away.
I think many different thoughts.
The fish,
when the hook yanks its jaw,
remains mute,
nor am I willing to cry over anyone.
My eyes only well up
over something useless.
—Hannu Salakka, Ennen kapaisin tähän (Otava, 1983)
Translation and photo by Living in FIN