Pitkän tien päässä on kioskin kyltti
pimeässä sitä ei näe
eikä kioskia enää ole
mutta sen voi kuvitella ja muistaa
Tuon kuvan minä näin ennen nukahtamista
ja kirjoitan nyt ylös
talvisena aamuna
niin kuin siinä olisi jotakin tärkeää
ehkä olikin, kun yön hämärissä mietin
ja vielä muistan
ehkä se on pimeä tie, ehkä se on kyltti
tai vain se että muistaa
* * * * *
At the end of a long road is a kiosk sign
you cannot see it in the darkness
and the kiosk is no more
but it can be imagined and remembered
I saw this picture before falling asleep
and now I am writing it down
on a winter’s morning
as if it were something important
maybe it was that I thought about it in night’s darkness
and still remember it
maybe it’s the dark road, maybe it’s the sign
or only that it is remembered
— Kari Levola, Kaikki kartat ajan tasalla (Helsinki: Tammi, 2006)
Photo and translation by Living in FIN
Living in FIN 