1
Seinällä kääntyy kellastunut lehti
toukokuusta kesäkuuhun.
Ilmassa on juuri lakanneen musiikin tuntu,
sävelten, jotka ovat jo vaienneet
tai syntyneet saamatta ääntä.
:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
The yellowed page on the wall turns
from May to June.
There’s a feeling in the air of music stopping,
of tunes going silent
or starting up again without making a sound.
2
Kolea ilta, vanhaa musiikkia.
Värit menevät valon myötä,
vain sävyt jäävät, hämärä,
jossa vihreää melkein mustasta melkein valkoiseen;
maailma vedenalainen,
rajapinta kuultavan taivasta vasten.
:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
A chilly evening, old music.
The colors fade in the light,
leaving only overtones, dusk,
in which green has gone from almost black to nearly white.
The world is submerged,
the interface translucent against the sky.
3
Yö on vain varjo,
unet ovat toisesta maailmasta
joka meillä vain yksin on.
Näyt syntyvät
painuakseen jälleen unohduksiin niinkuin ne,
jotka elivät täällä ennen.
:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
Night is a mere shadow,
dreams are from the other world,
which is the only one in our parts.
Visions are born, as it were,
so those who lived here before
descend once more into oblivion.
— Hannu Salakka, Kesä kesältä syvemmin (Otava, 1977), pp. 7–9
Interior view of the Lauritsala Church (Lappeenranta, South Karelia) and translations by Living in FIN
Living in FIN 